Vanha Kauttua on syntynyt runsaan 320 vuoden aikana raudan ja paperin jalostuksen ympärille. Kuitenkin jo yli tuhat vuotta sitten Kauttua on ollut merkittävä asuinpaikka, josta esimerkkinä Kauttualla on mm. Pohjoismaiden suurin tutkittu viikinkiajan hautakalmisto, Luistari. Ennen raudanvalmistusta, 1500-luvulla, Kauttuan läpi virtaavan Eurajoen kosket antoivat voimaa viljamyllyille.
Myllyoikeuksien ja koskien haltija, vapaaherra Lorenz Creutz, oli perehtynyt Keski-Euroopassa raudanvalmistukseen. Creutz oli Turun ja Porin läänin maaherra sekä Suomen vuoritoimen johtaja. Kun lähiseudun metsien puuta oli tarjolla hiilenpolttoon ja talonpoikia saatiin työhön seppien rinnalle, täyttyivät raudanvalmistuksen edellytykset.
Vuonna 1689 vuorikollegio myönsi Creutzille privilegion rautaruukin perustamiseen. Kauttualle ei rakennettu raudanvalmistukseen omaa masuunia, vaan rauta tuotiin aluksi Teijosta ja myöhemmin Ruotsista harkkorautana.
Myöhemmin rautaa saatiin myös Kullaan Leineperistä Kauttualle taottavaksi. Ruukkitoiminta jatkui Creutzin jälkeen Timm- ja Falck -sukujen johdolla. Suurimmillaan tuotanto oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin Kauttua oli maan johtava kankiraudan tuottaja.
Kankivasaran viereen rakennetun nippuvasaran avulla tehtiin myös ohuita tankoja ja nauloja. Muita tuotteita olivat mm. sorkkaraudat, kettingit ja hevosenkengät.
Satakuntalainen liikemies Antti Ahlström osti Kauttuan ruukin v. 1873. Vuosisadan lopulla, kun raudan valmistustekniikka Kauttualla vanheni ja markkinat tiukkenivat, ruukkitoiminta taantui. Oma maataloustuotanto alkoi tuottaa jo enemmän tuloja kuin raudanvalmistus. Raudantuotannon rinnalla alettiin kehittää 1900-luvun taitteessa puunjalostusta, ensin sahaustoimintaa ja sitten paperin jalostusta eri muodoissa.
Vuonna 1989 alueella oli harjoitettu teollisuutta 300 vuotta. Vanha ruukkikylä avautui entistä enemmän myös ruukkialueen ulkopuolelta tuleville. Euran kunnan, teollisuuden ja muiden tahojen yhteistyössä kehitettiin ympäristöä ja matkailua. Alueelle perustettiin Pyhäjärvi-instituutti. 1990-luvulla teollisuutta yhtiöitettiin. Uutena yksikkönä käynnistyi v. 1992 suomalais-japanilainen lämpöpapereita valmistava yritys Jujo Thermal Oy.
Kauttua on ainutlaatuinen paikka Suomessa, sillä teollisuus on yhtäjaksoisesti toiminut yli 330 vuotta alueella. Euran kanssa Kauttua muodostaa tänäkin päivänä Suomen teollistuneimman kasvualueen.
Eura on kuulunut Alvar Aalto -kaupunkien verkostoon vuodesta 2017 lähtien. Verkoston tavoitteena on lisätä Aalto-tietoutta Suomessa ja ulkomailla. Alvar Aalto Route valittiin Euroopan neuvoston kulttuurireittien joukkoon ensimmäisenä Suomesta, Kauttuan Aalto-kohteet ovat mukana arvostetussa kulttuurireitissä. Parhaillaan Ruukinpuistossa on menossa Yrittäjyyttä Ruukinpuistoon -hanke, jolla tavoitellaan alueelle ympärivuotisia palveluja.
